*LUKIN (vai-mikä-son?) KUTELMIA SUMUSEN YÖN JÄLÄKHEEN*
Son siihen laihiin toettava - ja varsin'ko mie en tiiä asiasta sanua varmasti - nuo kuelmat vain osuvat silihmään syyskuun värikhääsä ruskasa, että kai'ne on jonkunlaisen 'kutoma-elläimen' aikhaan saannoksia...?
Häätyy kuitenki sanua. että *Vammu*, jota mie kans 'Mummoksi'ki' tituleeraan net ensiksi huomasi. Tuon Vammu-nimityksen mie niin'ko väliaikasesti ja palakkioksi tarkkanäkösyyestä ja nuin-niinko kehuma-mielesä juluki-panen täsä yhteyesä. Tuo Vammu nimi on vanhaa perua. Tuon Meän-Mummon Mummoa sanothiin aikoihnaan *Vammuksi*. Että son 'historiallinen' nimi ja vaphaasti käytettävisä. Ei'soo samallainen 'suoja-nimi' ko' erhäälä 'Mimmilä' Ameriikoisa...!
Tuo 'jutun-juuren-jorina' taisi taasen eksyä semmosile raitheile ja raie levveyksele, ettei se joha ko' tuone 'ruskasheen' erämaahan.
Nuin'niin'ko nuista kuvista'han minun piti sanua, että parempia'ki Hämähäkin kuelmia on nähty - kuvina'ki.
Ko' kuitenki tuo ruskan-väri tuola taustala houkutteli kuvvaahmaan - niin jo'han mie tein taasen sitä 'kuolematonta-valokuvvaus-taietta' jonka elinkaari on kuitenki arvaamattoman lyhyt...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti