*AIJA-KUVA* vuodelta 1968 |
Sellailin tuota 'kuva-koppaa' ja sieltä tuli eshiin ensimmäinen tosi-mielesä valamistettu isompi m-v kuva - oikein esitettäväksi ihimisile - Kameraseuran korkiale raatile. V.1967 molin arastellen liittyny Kamerakerhhoon. Seuraavan vuoen 1968 syksylä mie sen sitten vein - valamistamani kuvan esitettäväksi kilipailusa. Sielä oli usseita 'vanhoja miehiä' - naisia ei ollu. Niin'hän mie sen kuvan panin esile kaikkien muitten kuvien joukhoon - niin'ko vähän sallaa. *AIJA - SE KUVA* son tuosa ylhäälä...!
Valittu 'arvostelu-raati' ruoti kuvia tietävälä ja arvokhaala äänen painola. Minun kuvan kohala ne melekein säikähti. Voi kauhia - nätti tyttö on melekein pahhoin-pielty kuvasa. Soli siinä...! Voittajat saivat palakintonsa ja met muut keräsimä kuvat hilijasina kasseihin. Tietenki mielesä oli - oottakaappa seuraavaa kilipailua..!
Noh - tuli v.1969 ja Kameraseurojen Liiton Kesäkurssi, Oriveen Kansanopistola. Miehän ilimottaun opiskelehmaan valokuvvausta. Mukhaan mie otin *Aija-Kuvan*. Aattelin esittää sen sielä 'Suomen-Parhaile-Valokuvien-Asiantuntijoile'.
Kurssin vetäjänä oli Jussi Aalto. Kursseila oli mukana usseita 'vanhoja veteraaneja' valokuvvauksen tiimoilta. Luentojen, opetuskuvvausten ym. lomasa piethiin sitten myös se ootettu kurssile osallistujien kuvien 'ruotiminen'. Sinne se *Aija-Kuvaki* joutu. Enhän mie tahtonu uskaltaa ees kuunnella mitä ne siittä sanovat. Pitkän ja tarkan valinnan ja opastavien esitelmien jäläkheen kuvat panthiin seinäle 'paremmuus-järijestyksheen'. Ja voihan mahoton - *Aija-Kuva* oli ensimmäisenä....!
Raati totesi muotokuvasa uutta ja nuorekasta kuvan-käsittelyä - ja mitä kaikkia muuta hyyää...!!
En mie muistakhaan. Puhu ne jotaki 'tiukan rajjauksen' hyvvyyestä...? Ykkös palakinto - ja soli siinä...!
Olin'han mie sen jäläkheen mielestäni jo melekein oikia valokuvvaaja...!!!
http://picasaweb.google.com/eskoa514
2 kommenttia:
Niinhän se on, että kuvista on montaa mielipidettä ja nuo kilpailut pitkälti tuomaripeliä... itse en tosin ole oikein perillä, kun en kilpailuihin osallistu... mutta sen verran tuttua tuossa on että kun kuvaaja itse uskoo omaan ottamaansa kuvaansa, ei pidä lannistua. Vähän vastaavasti mulla kävi noiden lavastettujen ihmiskuvien kanssa...
Soli siihen aikhaan ko' vaarit kuvas harraste-mielesä tosishaan...
Valokuvaajat olivat erikseen...
Vielä sitä on nuita kuvakatselmuksia ainakin luonto-tapahtumissa.
Sitä 'herkkua' olen saanut aivan tarpeeksi... Ei tartte enään 'herkutella'...!
Lähetä kommentti