" Näin se aika menee Eskoseni...!" -
- ilmoitti Maija-Leena aamulla.
No... mitä siinä sitten on tapahtunut -
kyllä se kolme kuva-kertomusta vaatii...
* KOLME KUVAA VUOSIKYMMENIEN AJALTA *
Kemijoen-Taivalkoskella - Alajänkälän nurkka-kamarissa
parkaisin ensi itkut.
Samana vuonna - 1937 - Isä-Väinö haki Kouvolasta viisirivisen.
Sen jälkeen nurkka-kamarissa oli äänien 'kakofonia'.
Siitä Äiti-Hilda selvisi lievin henkisin vaurioin.
Tarina jatkui - Poika lähti maailmalle -
opetteli työntekoon ja muihin paheisiin...
Työntekoa riitti yli 40-vuotta - useita hommia vuosikymmeniä.
Ei mitään vuorotyötä - vaan työtä vuorokaudet ympäriinsä...!
Vaki-virka ja useita sivutöitä ja harrastuksia.
Yli 40-vuotta sitä jaksoi - sen jälkeen 'takki-tyhjeni'.
Eläkkeellä 20-vuotta - edelleen kamera pysyy kädessä...
Näitä tekosia nykyään 'Ala van Echo' nimimerkillä...
Melkein 60-vuotta sitten Kuusamon Maija-Leena otti sisäruokintaan.
Leenaa onkin Kiittäminen jaksamisesta.
Hänen huolenpitonsa on ollut ylitse kaiken.
Toivotan kaikille jaksamista ja jokaiselle päivälle
pientä työn juhlaa...!
--------
Muuten olen sitä mieltä -
täysi-ikäisyys ei vaadi mitään juhlia.
Saati sitten vanheneminen.
*******
1 kommentti:
Paljon Onnea tämän merkkipaalun saavuttamisesta!
Siinä on jo ehtinyt nähdä maailman muuttuvan.
Terveiset myös elämänkumppanille Maija-Leenalle, kyllä sen sopivan elämänkumppanin löytäminen on aina suuri onni!
Lähetä kommentti