9.9.2010

Syyskuun-aamu ALAKITKALA

*KURKIPERHE AAMUSYÖNNIÄLÄ RINTAJOKISUUSA*
*AAMU-AURINKO JO KORKIALA*
Tai oikiasthaan - onhan niitä kaksi'ki...!
*HÄIPYVVÄÄ AAMUN USVAA ALAKITKALA*

Syyskuun aamu oli erittäin kirkas. Aurinko nousi melekein pilivettömäle taihvaale. Yölä taivas oli kirkas ja täyesä tähesä. Soli siinä 'kiikun-kaakun' halla yö.
Aamu oli senverran hieno, että kuvvauskalu oli pantava kauhlaan ja lähettävä kattelheen....
Noh... mihinkäpä sitä muuale ko tuone Järven ranthaan. Solis oltava menosa jo heti kuuen jäläkheen. Aamu-pökkeröstä se mie selevisin vasta kaheksan jäläkheen - soili jo myöhästä...!
Olihan se aamu-usvaki jo kohta häipyny järveltä.
Yritin'hän mie mennä polokua hilijasesti - tiiä mitä sielä yllättävvää puron suusa....?
Ja olihan sielä - *Neli-Kurkinen Kurki-Perhe*...!
Noili jo minut ponkanheet ennen'ko mie ne huomasin. Rompsuttelin kumisaaphaila siihen malhiin, että kyllä kai se kuulu vaikka kuinka kauas.
Noli siinä Puron suusa syömäsä ja olivat jo suunnasta selevilä mihin lähethään...!
Ja nehän lähti - eivät jäähneet 'posehraahmaan' ko muutamaksi sekunniksi. Pari melekein terävää käsivarraa sain 'tikile' - ja noli poisa...!
Oliskhaan se *Joutsen-Iskän* esittämä piilokoju mithään...?

Jooo'pa joo... soli taas kerran turvau'uttava 'Alakitkan-Mallinaolhoon'. Son ollu mulla kuvvaus-aiheena jo yli 50-vuotta, eikä soo ollu siittä moksiskhaan. Koskhaan soo pettäny. Aina essiintyy erilaisesa 'koltusaki' - niinko nykki...! Sinisesä...!
Sitä'hän mie sitten, vaikka aurinko oli jo korkiala ja aamu-utuki oli jo melekein häipyny.
Son siihen laihin, että vanha ja koettu on parempi ko uusi ja yllättävä - tai sitten ei....!!??

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti