3.2.2013

Lintutorni Helmikuussa...

Ei sieltä mitään lintuja - Helmikuussa.
Itse se on nähtävyys...!
Olen kuvannut sen useita kertoja.
Tämä on niistä kaikista kuvista mielestäni paras.

*Lintutorni-Helmikuussa*


Kuvaus vuosi on 2006.
Kuvaus väline ensimmäinen 'digi-kamera'.
Canon PowerShot G3 - pokkari.

Mukana kuvassa kaikki -
Helmikuun 'mausteet'...
- lumi...
- pakkanen...
- pakksen-utu-sumu...
- aurinko...

5 kommenttia:

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Vau minkä idean annoit kuvallasi..
mutta mutta ovatko pitkospuut jäässä vai lumen peitossa. Jospa suksella pääsisi..
Siis kuvasi ovat aina hyviä..

SARABEL kirjoitti...

encantadora foto.........un saludito

Hietatar kirjoitti...

Aaah, tätä lumen puhtautta ja valoisuutta.
Pianhan ne linnut palailevat sinne, enää muuan viikko, niin joutsenet kailottaa.

Leppoisaa sunnuntaita!

Giga kirjoitti...

Pewno wiosną będzie już ptaki widać. Bardzo ładne zimowe zdjęcie. Pozdrawiam.
Luultavasti enää kevään lintuja nähdään. Very nice winterkuva. Yours.

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Kävin läpi kuviasi marraskuulta lähtien ja säästän sinut siltä, että kommentoisin niitä kaikkia erikseen. Pakko minun on kuitenkin nostaa muutamia esiin, ne joihin suorastaan upposin, kuten esimerkiksi "Aaltoilee" (25.11.2012). Värien kirjo, puun elävä pinta ja miten upeasti kamerasi linssiin vangittuna.

Koko marraskuun kuvatarjonta oli kauniin talvista, aivan muuta kuin se talvi, jota etelässä on ollut tarjolla.

Joulukuun kuvissa pysähdyin pitemmäksi aikaa kaamosajan ulkokuviin. Julman kovia värejä, pakkasta ja lunta kaikkialla, sitä kaamos on, totta tosiaan.

Tammikuun kuvissa on lunta kaikkialla, niin valkeaa ja kaunista. Miten persoonallinen näkemys ikkunaa piirtävistä jääkukista, "Saalista" 17.1.2013, sai minut sanattomaksi.

Ja helmikuussa, jääkukkataidetta ikkunassa sinun persoonallisella tavallasi muokattuna. Eri vuosilta otetut rinnakkaiskuvat vasta mielenkiintoisia ovat, niistä pystyy tekemään melkoisesti johtopäätöksiä. Oikeita tai vääriä, mutta johtopäätöksiä...

Lintutorni ylhäisessä yksinäisyydessään on kuin lumipitsiä, niin kauniin tasapainoinen, eleetön ja kuitenkin...:)